Pakkomielle seurata kännykkää ihan kaikkialla, paitsi hammaslääkärin pukilla! Yleensä olemme tottuneet puhumaan saasteista ilmakehässä ja melusaasteista kaupunkien ja liikenteen ympärillä. Minulle suurin saasteen huolenaihe on jatkuva kännykkäsaaste. Toisin sanoen internetin ihmeellisessä maailmassa liikkuminen jättää jälkensä evästeiden kautta joka paikkaan. Kun tuo älykännykkä tuli ja valtasi markkinat, se tuntui loistavalta tietokoneelta, joka kulkee taskussa mukavasti. Nyt sen käyttöön menee päivittäin huomattavia aikoja ihan pelkän turhanpäiväisen postin, mainosten ja tiedotteiden poistamisessa. Olemmeko koukussa laitteeseen? On pakko olla Facessa tai snapchattailla, seurata Twitteriä tai Instagramia, eikö? Ja lisää on tulossa! Kaikkea on voitava tehdä esimerkiksi ajaessa autoa. Meneehän se matka mukavammin. Olemme koukussa kännykkään. Olen väsynyt seuraamaan kaikki pimputukset. Mitä nyt tuli. Kuka viestii, onko tuo tarjous tärkeä? EI todellakaan, mutta kun se vaan on kurkattava ennen kuin sen voi poistaa…entä jos se onkin tärkeä? Onko digitaalisuus mennyt Överiksi? Tuleeko seuraava 5G mullistamaan vielä koko digitalisoinnin? Autoni ilmoittaa vaaroista. Yhteydet ovat 100 kertaa nopeampia. Töitä voi tehdä reaaliaikaisesti maailman toiselta puolelta ja olla ystävän juhlissa mukana. Dataa tulee ja dataa menee. Olemmeko silloin ”Isoveljen” valvonnassa. Joku tietää missä menemme, mitä teemme ja keitä meidän seurassamme on. Mutta onko ihmisen identiteetti ja yksilönvapaus vaarana mennä kokonaan? Voiko olla ilman kännykkää? Puhelinkioskit on jo hävitetty! Posti tulee, milloin sattuu - vielä tulee kuitenkin! Olen jo vanha! En jaksa tätä hapatusta. Onko siis muutettava autiolle saarelle, kun haluan olla itsekseni pois hulinasta ja hälinästä?

Lue lisää

Reska (nimi ei ole muutettu) päätti tilata kuvallisen henkilökortin. Onhan ajokortti jo vanhentunut dokumentti, kun henkilöllisyyttä käydään todistamaan, hän tuumi. ”Reskapa ei oo mikään tietsikkanörtti”, eikä käytä nettiä edes laskuja maksaessa. Hän menee pankin tuulikaappiin ja lyö pankkikortin koneeseen, kuten vanhaan (uuteen) aikaan olikin tapana. Nyt vain konttorit tuppaavat oleen vähän hakusessa, vaikka Reska asuu Hervannassa, nääs. HOMMAUS MENI NÄIN Reska päätti asioida Kangasalan poliisilaitoksella ja hankkia kuvallisen henkilökortin. Asioista ennakkoon vaarin ottanut Reska hommasi valokuvaamosta kaksi passikuvaa ja ajeli päivän ratoksi Kangasalle. Poliisin asiakaspalvelussa täytettiin hakemus kuvallisesta henkilötodistuksesta ja siihen liitettiin kaksi valokuvaa. Tiskillä ollessaan Reska todisti henkilöllisyytensä ajokortilla. Siis ajokortilla, joka ei kelpaa enää kuin liikkuvalle poliisille, mutta sekin on jo lopetettu. No Reska sai asian hoitoon ja hänelle kerrottiin, kuinka prosessi etenee. Tämä kestänee noin viisi viikkoa, on vähän ruuhkaa, tuumi täti tiskin takaa. Noin viiden viikon päästä puhelimeen tulee viestinä numerosarja, ja teidän tulee etsiä uskottu mies, koska teille ei luovuteta teidän henkilökorttia, ohjeistettiin Reskaa. Myös Reskan tuli tehdä valtakirjan uskotulle ystävälle, joka sitten saa mennä hakemaan Reskan kuvallista henkilötodistusta poliisilaitokselta. Reskan pitää olla toki mukana. Pitkä numerosarja tuli Reskalle vanhaan Nokian kännykkään, kuten oli luvattu, ja hän kutsui uskotun ystävän tuumasta toimeen. Valtakirja taskussa ja numerokoodi molempien puhelimessa he menivät yhdessä poliisin asiakaspalveluun ja uskottu ystävä sai Reskan kuvallisen henkilökortin. Reska ei tapahtumassa puhunut mitään, eikä häneltä kyllä kysyttykään mitään. EU-maiden tavoitteiden mukaan tämä loistava henkilökortin dokumentointi on tätä päivää. Hakuprosessista on nyt tullut aukoton ja luotettava. Valtakirja, uskottu henkilö ja kännykkään lähetetty numerokoodi varmistavat henkilöasiakirjan, jolla pyritään vähentämään identiteettivarkauksia, laitonta maahanmuuttoa ja terrorismia. Järjestelmän luonti on nielaissut taas miljoonia veromarkkoja, joita me ihan ”ite” maksamme. Missä poliisi? Tien päältä kuuluu kummia tarinoita: Törkeästi punaisia päin ajanut auto törmää risteyksessä pakettiautoon. Takana ajanut aura-auton kuljettaja soittaa hätäkeskukseen, mutta poliisia ei lähetetä paikalle, koska henkilövahinkoja ei ole sattunut. Samainen auraaja tietä puhdistaessaan ajaa aamuyön hiljaisina tunteina kahdesti tolppakameraan 6 km/h ylinopeutta. Nyt poliisi aktivoituu, maksulappu tulee kotiin, vieläpä muistutuksella siitä, että kolmannesta vastaavasta teosta lähtee kortti hyllylle vähintään kuukaudeksi. Kansalaisen oikeustaju on taas kerran koetuksella. Samaan aikaan suunnitellaan O2-luokan perävaunujen katsastuksesta luopumista. Siis jarrullisia autotrailereita, heppakärryjä ja isoja asuntovaunuja ei tarvitsisi katsastaa lainkaan. Ja samaan aikaan kaavaillaan, että 15-vuotias nuori saisi ajaa lähes nollakoulutuksella maksimissaan 1500 kiloa painavaa ”kevytautoa.” Myös samaan aikaan huumeet ovat yhä pahempi ongelma tieliikenteessä ja samaan aikaan väen ikääntyessä entistä huonompikuntoisia kuljettajia on liikenteessä. Kaikkien näiden valvontaan esitetään ratkaisuksi tienpäällä tapahtuvaa poliisivalvontaa. Miten se mahtaa onnistua, jos poliisia ei näy eikä poliisi tule paikalle, vaikka pyydetään? Ei taida olla sellaista kameraa keksittykään, joka pystyisi näihin, ihan oikeisiin riskitekijöihin, puuttumaan.

Lue lisää

Oletteko huomanneet, että vastuuta ei yhteisistä päätöksistä ota enää kukaan, kun junat eivät kulje tai vanhukset makaavat kuset ja paskat housussa. Sen sijaan tärkeämpää on paistatella mielipidemittausten kärjessä!

Lue lisää

Suomalainen ammattiyhdistysjohtaja Sture Fjäder leiskautti ilmoille ajatuksen, että Mamu - nuoret voisivat työllistyä matalammalla palkkauksella. Kyseessä on siis maahan muuttaneet nuoret Suomessa. Ajatushan on ihan kehityskelpoinen ja voisi kokeilussaan laajeta myös kantasuomalaisiin nuoriin. Mamu - nuorten ja nuorten työllistäminen on ylipäätään haastava tavoite ja ehdotuksen taustallahan on harjoittelijan tapainen palkkausrakenne. Olen ollut lähes 40-vuotisen työurani aikana yli 20 työpaikassa työn tekijänä. Olen myös aloittanut työelämäni heti lukion jälkeen ja plakkariin on kertynyt työuraa hyvin monelta eri alalta. Kokemuksia on muun muassa duunarin töistä asfaltti – ja maanrakennusalalla, mutta olen ollut myös esimiestehtävissä media- ja turva-alalla, - vain muutamia mainitakseni. Fjäderin heitosta on otettava koppi. Ei se ainakaan mene takalaittomaksi, ellei ”me too” – kampanjaa sotketa tähänkin jarruttamaan kehitettävää ajatusta. Kun nuorena sain ensimmäisen työpaikan, pidin selvänä, että palkka on alhainen. Se ehkä nousee, kun opin enemmän ja saan kokemusta ja vastuuta. Näin kävi! Minusta tuli postituksen esimies. Vain vähän kasvoi vastuu ja myös hieman nousi palkka. Kun isäni toimi silloin akateemisesti kouluttautuneena opettajan tehtävissä, hänen palkkansa extrat tulivat ikälisinä. Tein jo nuorena elintarvikevaraston keräilijänä OTK:ssa urakkaduunia, joka sekin perustui osaamiseen ja parempaan palkkioon. Urakat ovat vanha työntekijänsä palkitseva systeemi, jossa on merkittävää tuottavuuden parantuminen. NAIIVIA Sosiaaliturvasta ei tarvitse leikata. Matalapalkka puhuu puolestaan! Naiivia ajatella, että kokenut ja osaava tekisi työnsä harjoittelijan palkalla! Joskus voi olla pakko? Kun yrittäjä palkkaa työntekijän, hän myös usein laittaa kokeneen, osaavan luottohenkilönsä opettamaan ja perehdyttämään uutta harjoittelijaa. Usein tämän seurauksena tuotanto kärsii, koska uuden työntekijän opettaminen vie resursseja ja tuloksia voi odottaa vasta jonkun ajan päästä. Sitten, kun uusi työntekijä on omillaan ja hoitaa työnsä! ”Oppipoika ja kisälli” järjestelmä on ollut maailman sivu. Matalapalkkaisia töitä ovat tehneet maahan muuttaneet maailman sivu. Jos et ole huomannut sitä nykymaailmassa, kannattaa käydä esimerkiksi lentoasemilla, Ruotsinlaivalla ja katsoa pikajunan saapuminen vaikkapa Helsingin pääteasemalle. Suomalaiset lähtivät sodan jälkeen Amerikan maille paremman elämän perässä ja tekivät varmasti ”paskaduunia.” 1960 - luvulla nousevan Svea-mamman syleilyyn, Marabou – suklaan tuoksuun ja Volvon kardaanin hajuun matkasivat suomipojat ja -tytöt houkutusten perässä. Ei suomalaisista duunareista sielläkään päälliköitä tehty. Palkka oli hyvä suomalaisessa palkkapussissa mitattuna, mutta ei ruotsalaisessa. ”JOTAIN PITÄIS TEHRÄ” Näin ”tokas” entinenkin mies. Nuorten työllistymiseen liittyy monisäikeistä problematiikkaa - syrjäytyminen ja ennen kaikkea radikalisoituminen. Jälkimmäinen on myös vakava ongelma, kun ajattelemme vaikutuksia yhteiskuntaamme. Syrjäytyminen tuo muun muassa kalliin laskun ja radikalisoituminen vakavan turvallisuusriskin. Julkisuudessa annettu kuva ”paskaduunista” ja hyvästä elämästä ei nuoren arvomaailmassa kohtaa. Hyvistä perusammateista tienaa Suomessa hyvää palkkaa ja pärjää hyvin, mutta nuoret ihannoivat ”tubettajia” ja ilman koulututa menestykseen ponnahtaneita julkkiksia. Heidän tarinansa ovat yleensä vain yksi tuhannesta. URHEILUN MALLIIN Vilttiketjun peluri ja ykkösketjun maalikunkku ovat aika erihintaisia ja tienaavat erikokoisia ansioita - puhumattakaan menestyksekkään tai häntäpään formulakuskin liksasta. Työelämään tulee hiljalleen piirteitä bisnesmaailman lainalaisuuksista. Menestyvän konsolipelaajan tai Angry Birdsin kehittäjän palkat ovat taivaissa, mutta usein unohtuu, että kaiken tämän takana on valtavaa lahjakkuutta ja osaamista. Maailmassa on aina ammattitaidolla ollut merkitystä ja nuorena on useimmiten tyydyttävä asemaan, jossa ei kokemattomuudesta makseta.

Lue lisää

Ei pelkkää tuntua vaan myös lunta, pakkasta ja aurinkoisia kevätpäiviä. Tätä voi hyvin sanoa talveksi! Hiihtolomat on vietetty ja keli oli pitkästä aikaa talvinen ja vähän kylmäkin. On kuitenkin harvinaista herkkua, että talvisesta säästä voidaan nauttia näillä leveysasteilla. Talvi jatkuu ja kylmäkausi ei vielä ota loppuakseen. On talven tuntua. Hiihtoloma kuitenkin mahdollisti talviharrastukset ja ulkona tarkeni hyvällä ja huolellisella pukeutumisella. Perinteiset talvilajit saatiin kunniaan ja kausi jatkuu. Monet etelän laskettelurinteet saavat asiakkaita ja harrastajia, eivätkä kassakoneet ole yhtä jäässä kuin takavuosina.

PÄÄSIÄINEN – VUODEN SUURI JUHLA

Pääsiäinen alkaa jo viikkoa aikaisemmin Palmusunnuntaista, jolloin virvotaan ja varvotaan. Viikko jatkuu hiljaisen viikon merkeissä. Viikon aikana varsinkin vanha kansa löysi hiljaisen viikon päiville sisältöä, jotka olivat vanhaa perinnettä. Nykyään nämä alla mainitut päivät eivät tavallisten ihmisten elämään mitenkään vaikuta. Palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, hiljainen lauantai, lankalauantai, sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai, Toinen pääsiäispäivä. Viikon päivistä ei monikaan nykyihminen enää tiedä mitään. Onko sillä väliäkään? Sillä taas mielestäni on, että perinteitä vaalittaisiin ja että ne siirtyisivät tuleville polville. Pääsiäisellä on luonnollisesti vahva uskonnollinen merkitys kristinuskossa. Se on uskonnollisista pyhistä suurin, Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana. Meille nykyihmisille ovat tutumpia Rairuoho, munien maalaaminen, rahkasta valmistettava pääsiäispasha sekä monen himoitsema mämmi. Useassa perheessä syödään perinteisesti myös edellä mainittujen lisäksi lammasta. Pääsiäisen alle kuuluu myös paasto, joka päättyy pääsiäisjumalanpalvelukseen, mutta tokkopa me nykyajan polvi paljonkaan tätäkään perinnettä vietämme. Tutumpi on tipaton tammikuu ja lyhempi versio tästä helmikuulla. Pääsiäisenä on Pohjanmaalla poltettu myös pahat henget pois pääsiäiskokolla. Trullit ovat noitia ja pääsiäisen aikaan Jumalan vaikutus uskottiin ennen aikaan vähäiseksi ja silloin noidat pääsivät valloilleen. Kirkko tarjoaa paljon pääsiäisen aikaan ohjelmaa ja joissain kirkoissa ja kaupungeissa voi päästä kuulemaan pääsiäisyön messuja tai pääsiäisnäytelmiä. Tottahan se on, että kiireisessä elämän menossa elettäessä pääsiäisen päivillä ei ole suurtakaan perinteistä merkitystä nykyään. On kuitenkin tärkeää, että perinteet voidaan pitää elämän menossa mukana. Vastuu on usein meillä vanhemmilla ja isovanhemmilla. Kaupallisuus näkyy tässäkin juhlassa. Kulutusta lisätään ja ravintolat tekevät rahaa. Markettien kassakoneet kilisevät ja lihatiskistä menee esimerkiksi lammasta eri muodoissa. Tässähän ei ole mitään pahaa. Muistakaa kuitenkin pitää perinteitä yllä. Viime pääsiäisen vietin Roomassa ja täytyy sanoa, että siellä se juhla vasta kunniassaan onkin. Paavi parvekkeella on laajasti maailmalla esitetty televisiointi.

Lue lisää

Asiamies, perämies, merimies, talonmies ja putkimies. ”Miehisiä ammatteja konsanaan.” Alat ovat sekoittuneet ja sukupuolet niiden mukana. Siispä lentoemännästäkin on saatava LENTOHENKILÖ. Onko siis niin, että sanalla henkilö voidaan korjata suurin osa? Onko lentohenkilö ja merihenkilö sitä, mitä sukupuolineutraalisuus nyt vaatii? Eivätkö asiat mene jo vähän liian pitkälle? Suomen kielen perinteet ja historiahan on aikanaan vaikuttanut siihen, että miehisissä ammateissa voi olla miesloppuinen liite. Lentoemäntä kuvaa taas naisvoittoisen ammatin aikaa. Moneen ammattinimeen vaikuttavat myös suorat käännökset vieraista kielistä. Olihan muinoin paljonkin käytössä myös nainen loppuisia ilmaisuja, kuten käärmenainen, katunainen, porvarisnainen, työläisnainen jne. Miestyövuosista on jo päästy eroon, sillä nykyään on käytössä aivan yleisesti henkilötyövuosi.  

Lue lisää

Kirjoitan tätä nyt täyttä ymmärrystä vailla. ymmärrystä vailla ovat myös yhä useammat törkeiden rikosten tekijät. avohoito ja suljettujen laitosten määrän väheneminen näkyy valitettavasti katukuvassa. suuntaus on huolestuttava, sillä päihteiden ja kovien huumeiden lisääntyminen markkinoilla kasvattaa selkeästi turvattomuuden tunnetta. Vihreät luomuvasemmistolaiset nostavat häkellyttävällä tavalla kannatustaan. onko lähes viidennes suomalaisista näiden arvojen takana? ei tätä maailmaa pyöritetä polkupyörällä ja tuulivoimalla. On naiivia luulla, ettei isis olisi lähettänyt radikalisoitunutta ainesta myös peräpohjolaan. Torniosta yli tulleet nuoret miehet eivät monikaan täyttänyt pakolaisten tunnusmerkistöä, paitsi sotakarkuruus mielessä. erään nuorenmiehen tilillä oli 52 000 euroa. valtaosahan heistä oli pukeutunut kalliilla maulla, nahkatakkiin ja bootseihin. Äidit, lapset ja vanhukset tänne pitäisi tuoda. on naiivia ajatella, ettei poliisin tulisi saada kaikki keinot käyttöönsä tiedusteluiden suhteen tällaisessa maailman tilanteessa. Turun tapaus ei jää viimeiseksi. isisillä on erittäin hyvä tilaus houkutella köyhistä arabivaltioista leireilleen juuri nuoria miehiä aivopestäväksi. leireillä saa palkkaa, ruuan ja katon pään päälle. siellä pidetään sotilasta hyvässä hoidossa ja lähetetään tietyin perustein vääräuskoisten keskuuteen. terroriteoilla on hintalaput ja jos tekijät jäävät henkiin itse, he voivat nauttia sievoisista korvauksista.  

Lue lisää

Odotinkin jo pommia, jolloin suomalainen vaikutusvaltainen poliisi hyppää aidan väärälle puolelle. Tunsin -90 luvulla ja vielä sen jälkeenkin oikein hyvin suomalaisia rikostutkijoita ja tutkinnanjohtajia. ”Ja nyt ei puhuta mistään pussihousuista eli järjestyspoliiseista”, selvisi minulle pian rikostoimittajan työhön alettuani. Ne olivat ” aikuisten oikeasti” ihan huipputyyppejä ja huippututkijoita. Sellaiset miehet muun muassa kuin Markku Tuominen Suomen suurimman murhasarjan selvittänyt, ryöstöjaoksen komisario Seppo Sillanpää ja väkivaltatoimiston komisario Juha ”hermo” Rautaheimo tulivat erityisen tutuiksi työn merkeissä. Huumeyksiköstä muistan muun muassa legendaarisen ykkösmiehen Torsti Koskisen ja Paavo Selinin, mutta vain nimeltä heidän seuraajan, Jari Aarnion. Hän ei ollut koskaan yhteistyöhalukas medioiden ja toimittajien suuntaan. Mekin olimme hänelle jonkinlaista keltaista lehdistöä hyvistä tuloksista huolimatta. Kuvasimme vuoden -91 aikana noin 50 pankkiryöstöä, jolloin opin oikein kantapään kautta tekemään ryöstön, joka ei koskaan selviä. En kuitenkaan koskaan tosissani ajatellut hypätä aidan toiselle puolelle, kuten entinen ex-poliisi, vuoden poliisiksikin valittu pohjalaismies. Sen sijaan ajattelin vakavissani ja sanoin sen ääneenkin, että koskahan suomalainen kunniallinen ja suoraselkäinen poliisimies hairahtaa aidan toiselle puolelle ja ottaa vastaan rikollisliigan tarjouksen yhteistyöstä. – Nyt se sitten on totta tosiaan. Tämä Aarnio ”keissi” ja sen kokonaisuus on juuri sellainen tarina, joka filmatisoidaan varmasti ja joka omaa valkokankaalle vähintäänkin amerikkalaisen jännärin, ehkä toimintaelokuvan ainekset. Ei pelkästään Aarnio On kuitenkin todettava, että yhteiskuntamme on täynnä valta-aseman väärinkäyttäjiä, rahanhimon korruptoimia bisneskuvioita ja rikollisten soluttautumista suoraselkäiseltä näyttävään toimintaan. Surullista on se, että luottamustehtävissä olevat henkilöt syyllistyvät lahjontaan eniten ja että ilmiö on usein merkittävässä asemassa oleville henkilöille ominaista. Usein kyseessä on myös kansan valitsemia poliitikkoja. Sana moraali ja luottamus hämärtyvät nopeasti, kun tarjolla on valtaa ja voimaa. Vaikka palkka on hyvä, ei sekään riitä vaan tavoitellaan vielä suurempia voittoja ja rahan arvo hämärtyy. Hyvä esimerkki on taannoin esiin noussut jalkapallopomojen korruptioskandaali. On säälittävää että yhteiskunta menee tällaiseksi. Hyvin usein kysymyksessä on riittävän korkeassa asemassa oleva henkilö, jonka tekemisiä ei kukaan valvo tai hänellä ei ole ketään päällikköä yläpuolellaan tai sitten hän saa mukaansa rikollisisiin puuhiin kanssapelureitaan. ”Uuteen vuoteen uusin skandaalein.” Keissi Aarniokaan ei jää poliisissa viimeiseksi! Teppo Välimäki

Lue lisää

Kunnat ja kaupungit ovat tässä talouskurimuksessa kovien haasteiden edessä. Veronmaksajista, noista kunnille tärkeistä asukkaista on taisteltava keinolla millä hyvänsä. Suomen mittakaavassa metropoliksi luettava Tampere on talousalueineen ja ympäristökuntineen täyttynyt asukkaista kovaa vauhtia ja esimerkiksi pikkuruinen Pirkkala on aikoja sitten joutunut rajoittamaan kansanpaljoutta, koska palvelut eivät ole rakentuneet saamaa vauhtia kuin olisi ollut tarvetta. Tampere Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina on täyttänyt järjestelmällisesti ympäristökunnatkin. Kehä 20 kilometrin säteellä Tampereesta on jo hyvin asuttua ja viriiliä aluetta. Pirkkala kaavoitti teollisuusyrityksille hehtaaritolkulla maata vuosituhannen taitteessa ja sen jälkeenkin. Suuret ja keskisuuret yritykset tarttuivat tilaisuuteen ja siirsivät tuotantoja, pää- ja sivukonttoreita Läntisen kehätien varteen hyvien liikenneyhteyksien päähän. Nyt vuorossa on Lempäälä suurine Marjamäen rakennus- ja teollisuushankkeineen. ”Hilloa” alkaa tulla kiitettävästi Lempäälänkin laariin ja tulevaisuus on nousussa. Mutta mitä sitten kunnissa, joilla ei olekaan yhtä sopiva sijainti tai yhtä houkuttelevia asumismahdollisuuksia? Joissa ei ole olekaan hyviä palveluja, eivätkä lapsiperheet ole kiinnostuneita. Iäkäs väestö kasvaa ja kunta taistelee sosiaali- ja terveyspalvelujen ylläpitämiseksi. Tuleva taakka on raskasta kantaa ja yhtälö alkaa kääntyä miinusmerkkiseksi! Nyt on kuitenkin H-hetki alkaa ajatella bisneksen kannalta. Kehä ”kolme” noin 30 kilometrin päässä Tampereesta alkaa rakentua seuraavaksi ja 60 kilometrin työmatka on tavallista arkea. Näin on ollut pääkaupunkiseudulla jo pitkään. Tässä ehdotus teille lehtemme ilmestymisalueella kamppailevat kunnat. Täällä on suuret järvet ja kaunista luontoa. Moni kuivanmaankunta olisi kateellinen tällaisista vesistöstä. On siis aika tehdä radikaalisilta kuulostavia ratkaisuja. – Tontteja järviemme rannoille ja rahoiksi! Kun Tampere rakentaa väen väkisin lähes keskelle ”kylää”, Pyhäjärven ja Näsijärven rannoille, niin onhan täällä Etelä-Pirkanmaalla myös luonto toisenmoista kuin Ratinassa esimerkiksi. Monen unelmahan on asua maalla, järven rannalla. Kunnallistekniikkaa joutuu kuitenkin rakentamaan nyt tehtäville pelloille ja metsikköihin, joissa on omakotitaloja vieri vieressä. Kuntien politiikka on jo kauan ollut sellainen, että kaikki palvelut täytyy olla keskellä kylää. Kirkonmäellä on vain usein tyhjiä ja ylihintaisia osakkeita vapaana, eivätkä ne tahdo kelvata kaikille. Kääntäkää päättäjät päätänne! 200–250 tuhannen osakkeella jo voisi päästä järvimaisemaan omaan taloon. Nyt järvimaisema aukeaa useasti väärään suuntaa betonikuutiossa. Kyllä meillä neliöitä piisaa, olemmehan harvaan asuttua kansaa. Eihän palveluja ole tuotu enää pitkään aikaan maalle, koska perheissähän on kolme autoa, kaksi mopoa ja yksi mönkijä. Joku saattaa jopa pyöräillä tai kulkea taksilla muulloinkin kuin pikkujoulusta kotiin. Raha tulee rahan luokse! Pohjois-Hervanta, arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun kukkanen? Maalla on mukavaa! Teppo Välimäki

Lue lisää

Lue lisää