Puolustusvoimat lupaa tehostaa ja lisätä kertausharjoituksia, puolustusvoimien järjestämiä vapaaehtoisia harjoituksia ja vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reserviläisten omatoimista osaamista. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti lisätään kertausharjoitusten määrää tulevina vuosina. Julkisuudessa on mainittu, että ensi vuonna yli 19 000 reserviläistä saa kutsun kertausharjoituksiin. Luvassa on, että sama tavoite säilyy myös tulevina vuosina. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Tämä lienee kaikille Suomen kansalaisille tuttu asia. Sotilaalliseen hyökkäykseen varautuminen ja alueellisen koskemattomuuden varmistaminen pysyvät vastaisuudessakin tärkeinä osina Suomen puolustusratkaisua. ”Puolustusvoimat sinunkin turvanasi”, oli tuttu hokema vuosikymmeniä sitten. Se pitää paikkansa tänäänkin. Puolustusministeri Antti Kaikkonen muistutti taannoin siitä, että mikäli haluamme jatkossakin ylläpitää itsenäistä puolustusta, on meidän panostettava siihen. Muuten vaihtoehdoksi jää sotilaallinen liittoutuminen tai hiipuminen kohti asetelmaa, jossa Suomen kansallinen itsemääräämisoikeus on vahvempien hyvän tahdon varassa. Yleisen asevelvollisuuden lisäksi vahva ja hyvin varustettua ja koulutettu reservi takaa itsenäisyyden. Myös maanpuolustustahtoa tulee vaalia. Huomattava osa suomalaisista pitääkin Itsenäistä puolustusta Suomelle sopivana. Sotilaallinen liittoutuminen ei ole saanut vieläkään kovin suurta kannatusta. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen painotti reservin koulutuksen tärkeydestä puhuessaan valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa: ”Puolustusvoimat on viime vuosina panostanut paljon varusmieskoulutuksen ja sen kehittämiseen. Nyt olisi korkea aika aikasuunnata voimavaroja myös reserviläisten koulutukseen, osaamisen ja parempaan hyödyntämiseen poikkeusolojen tehtävissä”. Vapaaehtoisten kertausharjoitusten määrää tullaan lisäämään; luvassa on noin 12 000 vapaaehtoisen kutsuminen eri puolilla Suomea. Harjoitukset toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rekrytoimien ja kouluttamien reserviläiskouluttajien kanssa. Merkittävää on, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ohjelmassa tarjotaan ensi vuonna yli 40 000 koulutuspäivää reserviläisille. Tällä koulutuksella vahvistetaan reservin kriisivalmiutta, osaamista ja toimintakykyä. Maanpuolustuksen kannalta olisi toivottavaa, etteivät esitetyt luvut ja lupaukset jäisi vain ”hetken huumaksi”. Voidaan kysyä, miten käy kertausmäärärahojen silloin kun uusien asehankintojen laskut lankeaa maksettavaksi? Euroopan unionin yhteisen puolustuksen kehittämisestä on puhuttu EU:ssa paljon viime vuosina. Moni suomalainen on puhunut tämän vaihtoehdon puolesta, mutta se ei ole saanut kovinkaan suurta kannatusta. Onneksi itsenäisellä ja uskotavalla puolustuksella on edelleen vahva tuki kansalaisten keskuudessa.

Lue lisää

Hangossa lauantaina 8.8. tapahtui ikävä veneonnettomuus, jossa kuoli yksi nuori ihminen. Tapaus on antanut aihetta arvostella uutta, 1.6.2020 voimaanastunutta vesiliikennelakia. Arvostelun sisällön voisi kiteyttää parhaiten lauseeseen: ”Lakiuudistuksen tarkennuksista huolimatta huviveneen kipparin pätevyysvaatimukset ovat meillä edelleen löperöt ja epämääräiset.” On totta, että moni asioita tunteva veneilijä tai viranomainen on ehtinyt arvostella etenkin huviveneen päällikön pätevyyttä koskevia vaatimuksia. Eikä varmasti ihan syyttä. Nyt laki määrää selvästi, että huviveneellä tai muulla vapaa-ajan vesikulkuneuvolla on oltava päällikkö, joka vastaa sen kulusta ja matkustajien turvallisuudesta. Veneen päällikkö on se, joka tosiasiallisesti ohjaa tai hallitsee venettä. Päällikkö voi tosin olla muukin henkilö kuin se, joka pitelee ruoria eli kuljettaa venettä. Uudessa laissa on huviveneen päällikölle määritelty selkeästi ne asiat joista hänen tulee vastata tai huolehtia. Päällikkö vastaa esimerkiksi veneen kunnosta ja varusteista sekä myös siitä, että kulkuneuvoa kuljettavat ja ohjailevat henkilöt ovat tehtäviinsä päteviä. Myös soutuveneessä tulee olla päällikkö! Rekisteröitävää eli yli 5,5-metristä ja yli 20-hevosvoimaista moottorivenettä kipparoivalta henkilöltä vaaditaan ”olosuhteisiin nähden tarvittavan kyvyn ja taidon” lisäksi, että ikää on yli 15 vuotta. Miten tämän ”tarvittavan kyvyn ja taidon” vesiliikennettä valvova viranomainen voi pätevästi todeta? Siinäpä onkin kysymystä kerrakseen. Hyvin monella veneilijällä – siis päälliköllä – pätevyysvaatimukset esimerkiksi veneenkäsittely- ja merenkulkutaidoista jäävät itse kunkin veneen päällikön omien tulkintojen varaan. Täsmällisemmiksi pätevyysvaatimukset muuttuvat vasta sitten, kun vesillä lähdetään yli 24-metrisellä huvialuksella. Yli 24-metrisen huvialuksen päälliköllä on oltava kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja. Kansainvälisellä huviveneenkuljettajankirjalla voi lisäksi osoittaa veneilyosaamisensa useissa maissa esimerkiksi venettä vuokratessa. Tässä mainitun kansainvälisen huviveneen kuljettajan pätevyyskirjan ehtona on riittävä koulutus ja ikä: vähintään 18 vuotta. Erityisestä ”veneajokortista” on keskusteltu jo vuosikausia. Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus päättää asiasta ja kirjata se uuteen vesiliikennelakiin. Tätä ”pätevyyttä” olisi voitu vaatia esimerkiksi silloin kun toimitaan rekisteröidyn veneen kipparina eli kun veneen mitta ylittää 5,5 metriä ja koneteho 20 hevosvoimaa. Jostakin syystä asia jäi edelleen toteutusta vaille.   Päällikölle harteille on sälytetty paljon vastuuta: hän vastaa veneen liikkumisesta, kuljettajasta ja matkustajien turvallisuudesta pelastusliivien käyttöä myöten. Ja kuten jo aikaisemmin todettiin, vesikulkuneuvon päällikkö voi olla eri henkilö kuin sen kuljettaja. Kuinkahan moni ”kesäkippari” on oivaltanut uuden lain määrittelemät velvollisuudet tai oikeudet? Tai on opiskellut vastuuntuntoiseksi ja osaavaksi päälliköksi, jonka kyydissä voi tuntea olonsa turvalliseksi. Entä matkustajat: ovatko he valmiita aina noudattamaan ja tottelemaan päällikön ohjeita, neuvoja tai käskyjä? Lopuksi vanha totuus: "Jumala taivaassa ja kapteeni laivassa" Eli kun kapteeni käskee, niin pulinat pois!

Lue lisää

Veikkaus Oy:n toiminta on ollut tapetilla viime viikot. Veikkaus tässä muodossaan on toiminut vuodesta 2017, jolloin siihen fuusioitui Fintoto ja Ray. Yhtä kaikki, kun rahapeli- ja arpajaislain nojalla tapahtuva toiminta on yksinomaan valtion omistaman Veikkauksen kauraa, on valtioneuvosto toiminnasta vastuussa. Veikkauksen tavoitteena on tehdä merkittävää taloudellista tulosta ja jakaa rahaa sosiaali- ja terveysministeriön Avustuskeskuksen valvonnan alla taloudellista apua terveyttä edistäviin kohteisiin. Paradoksaalinen rooli, eikö totta? Valtiohan onkin saanut taas ”isovelivalvoo” roolissaan konkreettisen keissin. Veikkauksen kasvaessa ja laajentaessa toimintaansa, myös todennäköisesti liikevaihto nousee ja avustettavan rahan pottikin kasvaa, eikö totta? Konkreettisestihan tähän tarvitaan tavallisten ihmisten ostovoimaa, siis rahaa ja pelaamista, eikö totta? Jättipotteja pelataan yhä suuremmilla panoksilla kimpassa ja yksin. Samalla rahapeliautomaatit yleistyvät monen niistä kiinnostuneen pelihain ulottuville. Sitten joku poliitikko herää Arkadian mäen uumenissa huomaamaan, että pelihimo ja peliaddiktio ovat Veikkauksen aikaan saamia, eikö totta? Peliriippuvuuden vähentämiseen ja hoitoon keksitään siis pelikoneiden vähentäminen. (Samaan aikaan ollaan laillistamassa kannabista. Kannabiksen laillistaminen tuo päihderiippuvaisia todennäköisesti rutkasti lisää ja sen käyttö koukuttaa nimenomaan nuoria, eikö totta?) No nythän mielenterveyteen ja peliaddiktioon jaettavan rahan kierto on kohdallaan, kun kauppakeskuksiin sijoitettujen ”hedelmäpelien” katsotaan olevan syy peliriippuvuuteen ja siihen sairastuneet ihmiset ovat avustuskohteiden yksi potentiaali ryhmä, eikö totta? Ihmettelen kuitenkin sitä, että eikös pelaamiseen tarvita rahaa ja kun ei omat riitä pitää lainata, tai ottaa pikavippejä, eikö totta? No silloinhan rahan lainaamisessa pitäisi olla tiukempi kontrolli. Meikäläinen ei saa vippejä juuri mitenkään, vaikka ei ole tiettävästi suurempia addiktioitakaan. Useimmat pikavippiyrityksetkin kysyvät talouteen liittyviä tietojani perinpohjaisesti. Siis onko ”hedelmäpelit” todella kaikkien peliaddiktiosairauksien alku ja syy? Uskon, että pelijännitystä tavoitteleva koukussa oleva henkilö siirtyy jonkun muun pelimuodon pariin, eikö totta? Vaihtoehtojahan löytyy kioskien ja kauppojen tiskeiltä, eikö totta? Kyllä ihmisten riippuvaisuudet ja addiktiot ovat myös ihmisten omilla vastuilla, eikö totta? LENTOVERO Viime viikon kiinnostava uutinen oli myös ehdotus lentoverosta. Kaikki kiva verolle. Ruotsista mallia – vaihteeksi. Suomalainen lentoliikenne takaisin vaikeuksiin, kun se jo ehtikin nostaa päätään hyvän Aasian imun ansiosta. Nyt Tallinnan kannattaa investoida lentokenttäänsä toden teolla. Olemme vain kahden tunnin, ja tunnelin valmistauduttua tunnin päässä, helposti! Onko asiakas se, joka maksaa? Mitä siitä seuraa? Turismi siirtyy muualle. Hyödyn saavat miljonäärit ja halpalentoyhtiöt. Suomessa tapahtuva lentoliikenne on vähäistä ja vain Helsinki – Vantaan kenttä toimii ympäri vuoden kovalla volyymilla. Ehdotus on taas kerran karhunpalvelus lappilaiselle matkailulle. Lentomäärämme ovat huomattavasti Ruotsia vaatimattomammat. Autoilu ja polttoaineet käsittävät useampiakin veroja ja autokanta vain kasvaa entisestään. ps. Delhi muuttui kaasukammioksi. Kaupunkiin julistettiin hätätila huonoksi romahtaneen ilmanlaadun vuoksi viime viikon loppuna. Päättäjät, pitäkää järki päässänne, älkääkä ”häsläkkö!” Maassamme olisi paljon tärkeämpiä asioita pohdittavana ja vasitenkin korjattavana!

Lue lisää

…Monta vaaraa onpi eessä! Näin laulut raikuivat alakoulussa aikoinaan. Nyt en tiedä, vieläkö vanha liikennelaulu on pop? Tuhannet lapset astelevat koulutielle tämän viikon torstaina ja se on haaste etenkin autoilijoille ja muille tiellä liikkuville aikuisille. Lapselle koulutie saattaa olla uusi ja outo. Hänen keskittymisensä menee muuhun kuin kaiken ympärillä tapahtuvan havainnointiin. Me aikuiset olemme vastuussa paljosta. Voimme välttyä monelta onnettomuudelta ottaessamme huomioon pienet koululaiset ja liikenteen koulujen lähistöllä. Vähän vanhemmat nuoret ovat saaneet uudet mopot skootterit ja muut moottoriajoneuvot kesän aikana - ja näyttämisen halu on kova. Polkupyöräily on koulujen alkaessa kuumimmillaan. Koulukuljetukset alkavat ja koulujen parkkialueet pullottavat koulukuljetusautoja sekä vanhempien autoja. Koululle saattaminen on nykyään monen vanhemman aamurutiineja. Kuinka perheet koulutieasiansa ratkaisee, on jokaisen perheen oma asia. Yhtä kaikki. Olkaamme joustavia, ymmärtäväisiä ja etenkin tarkkaavaisia, kun koulualueet lähestyvät. Monet vanhemmat osallistuvat pienten koulunsa aloittavien avuksi liikennettä ohjaamaan ja se on hieno ele. Heille kypärän nosto. Suojatieonnettomuudet ovat tyypillisiä. Nelikaistaisella ajoradalla suojatien eteen pysähtynyttä autoa ei saa ohittaa. Linja-autojen takaa tai edestä juoksevat oppilaat pitää ennakoida. Alennetut nopeudet taajamissa ja koulun läheisyydessä on huomioitava. Lapsi ei osaa vielä hahmottaa ajoneuvon nopeutta ja sitä kautta etäisyyksiä. Myös kodin vastuulla on syksyn pimentyessä huolehtiminen lasten näkyvyydestä. Heijastimet, heijastavat vaatteet ja reput sekä kännykän lamppu tekevät jalankulkijasta huomattavasti kauempaa havaittavan. Ollaankos herras- ja rouvasautoilijoita tai muita motoristeja, kun ”eskarit” alakoululaiset astelevat ensimmäiselle koulutielle. Me voimme vaikuttaa vakaviin onnettomuuksiin aika inhimillisellä tavalla, muuttamalla vain hivenen tarkkaavaisuutta ja asennetta. Varataan vähän enemmän aikaa koulukuljetukseen oman lapsen kohdalla ja myöhästytään kovan paikan tullen vaikka töistä. Jokainen kolari on estettävissä!

Lue lisää

Viime viikolla Nelonen kanava esitti pysähdyttävän dokumentin palkitun Pohjantähti – sarjan uuden tuotantokauden ensimmäisenä jaksona. Toimittaja Arman Alizadin toimittama ”dokkari” paneutui ihmisen viimeiseen matkaan – kuolemaan. Ohjelmaan oli löytynyt erittäin hyvä hautausurakoitsija pariskunta Espoosta. Heidän avullaan ohjelma kantoi komeasti ja piti katsojansa kiinni penkissä ihan loppuun asti. Vielä sen jälkeenkin asiat askarruttivat mieltä ja kuolema sai ainakin minussa aikaan monenlaisia kysymyksiä. Pariskunta Muurimäki on toiminut hautausalalla vuosikymmeniä ja heidän ammattitaito tuli hienossa valossa ja vaikeassa aiheessa esille aiheen vakavuutta sopivasti myötäillen. Itseään toistavan ja vuosi vuodelta huonompaan suuntaan menevän viihdetarjonnan keskellä tämä oli ironisesti sanottuna piristävä ”pläjäys.” Valitettavasti hyviä dokumentteja ei enää juurikaan tehdä. Viihde- ja draamasarjat hölmöine kilpailuineen ovat tämän päivän trendi. Ilmiöt taas tulevat kotimaan TV- tuotantoon maailmalta. Hyvin vähän suomalaisia formaatteja on nähtävillä – pääkanavilla. Television todelliset sohvaperunat tarvitsevat monenlaisia kanavakortteja nähdäkseen laajan kattauksen koko ohjelmakirjosta olohuoneeseen sovitetun noin 50 tuumaisen taulutelevision annista. Ostamatta kanavakortteja jää jo keskeiset urheiluohjelmatkin sivuun. Vielä sentään yleisurheilun MM – lähetykset Dohasta saa katsoa perinteisen Ylen kanavilta. Ja jatkoa seuraa, sillä Maikkarilta Ylelle siirtynyt toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila on tehnyt ”komppanioineen” hyvää työtä. Vuoden 2022 jalkapallon MM-kisat ja 2020 EM-kisat ovat vapaasti katsottavissa. Siis ihan kaikki ei vielä ole valunut kaupallisille foorumeille. Kaupallisuus ja kansainväliset TV-oikeudet ovat jättimäisiä summia ja ne ovat merkittävä osa myös urheilun kansainvälisten kattojärjestöjen toimintaa. Valtioneuvoston vuonna 2007 tekemällä päätöksellä, jonka mukaan merkittävät urheilukilpailut lähetetään ilmaiskanavien kautta, ei enää tule tänä päivänä pätemään poikkeuksia lukuun ottamatta. Raha ja vapaan kilpailun korostaminen ovat jo riittäviä syitä kisojen televisio-oikeuksien siirtymiselle kaupallisille kanaville. Taustalla ovat jättimäisiä sopimuksia tekevät yhtiöt, jotka myös saavat TV-oikeuksiinsa suoraan kaupallisia maailmanlaajuisia brändiyrityksiä. Kun tarjous tehdään TV-oikeuksista, voi jo useampi suuri juoma-, polttoaine- tai pikaruokaketju olla takataskussa optiona ja aiesopimuksena.

Lue lisää

Olemme yleensä pienen ihmisen puolella ja niin nytkin. Kun posti ilmoitti onnistuneesta tuloksenteosta ja osinkojen jaosta, oli syntyneet yritysvoitot otettu suureksi osaksi työntekijöiden selkänahasta. Saimme viikko sitten lukea uutisen, että rahasta Postikonsernilla ei käytetä ”latiakaan” alipalkatun henkilökunnan palkankorotuksiin. Näin suomalainen yhteiskunta toimii. Omistajat Suomen valtio ja valtion kehitysyhtiö vastaavat täysin tällaisista uutisista. Postin suunnitellessa surkuhupaisia uusia aluevaltauksia, (kuten nurmikon leikkaus), jo muutama vuosi sitten, johtajien ja pikkupomojen palkat tulivat julkisuuteen. Ne olivat silloinkin keskustelussa ja ihmetyttivät suuruudellaan kansalaisten suhteellisuuden tajua. ”Show must go on.” Mitään kehitystä ei ole tapahtunut. Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtajan palkka määritellään yhtiön hallituksessa kaikkine tulosbonuksineen – noin niin kuin normaalisti. Postilla tämä paikallinen sopiminen on mennyt niin sanotusti vihkoon. Valtio-omisteisen yhtiön hallituksen päätöksiin tulisi puuttua eduskunnan tai ainakin omistusohjausministeri Sirpa Paateron toimesta. Kun postin pääjohtaja sai viime vuonna palkkaa melkein ”millin”, on hän presidentti Niinistöä paremmin palkattu johtaja. Siis Suomen ja kansalaisten näkökulmasta postin johtajan tehtävä on vaativampi kuin maamme presidentin. No näin oikoisestihan asiat eivät mene, mutta kyllä usein ihmetyttää yritysmaailmassa yhden ”pomon” yksittäisen palkan suuruus. Onko hän niin erinomainen johtaja? Vanha perisuomalainen sanonta kuuluu, ”ei sota yhtä miestä kaipaa.” Urheilu ja siinä maksettavat palkat, palkkiot ja bonukset ovat aivan eri asia. Siellä toimii valtavat kaupalliset intressit, mutta silloin ollaan myös huimaavissa summissa. Se on raakaa bisnestä. Posti taas on veronmaksajien ja valtion ylläpitämä instituutio, josta on säädetty laissa. Tämän lain tarkoituksena on turvata postipalveluiden ja erityisesti yleispalvelun saatavuus tasapuolisin ehdoin koko maassa. Postisekoilu on hyvä esimerkki siitä, miten asiat hoidetaan ja kuinka hyväveli systeemit ovat maassamme vain vahvistuneet. Yhteiskunnassamme vallitsee ilmapiiri, jossa pätevyys, ammattitaitoisuus ja kokemus ovat toissijaisia asioita. Paskalain, taksilain ja monen muun säädetyn lain seurauksia ei osata etukäteen arvioida, vaan niiden tultua voimaan todetaan laki huonoksi. Rahaa palaa ja yhteiskunnan hienosti sanotut rakennemuutokset ”kusee” kintuille. Joten todettakoon, että Posti Groupin toimitusjohtajan Heikki Malisen syytä ei ole, jos palkka on yli 82000 kuussa. Hänen vastuullaan ei myöskään ole osingon jakaminen yhtiössä. Säälittävää on kuitenkin se, että noin 700 Postin palkkatyöntekijöistä joutuu ammattiyhdistystoiminnan seurauksena menettämään noin 30-50% kuukausipalkastaan ja siirtymään erilaisille tuille, pärjätäkseen tässä yhteiskunnassa taloudellisesti. Kun maailma muuttuu, myös toimialat polarisoituvat ja toimenkuvat eivät ole niin selvästi ammatillisiin toimenkuviin sidottavissa. Siksi myös paikalliselle sopimiselle on tilausta! ……vaan se, joka maksaa!

Lue lisää

Palataanpa juurilleni ja aukaistaan vähän liikennettä tänään Suomessa. Aloitin 80-luvun lopulla liikennetoimittajana paikallisradiossa ja olen siitä asti tehnyt aiheesta juttuja sekä ohjelmia televisioon, radioon ja lehtiin. On erinomaista, että hallitus ja sisäministeriö on lisäämässä poliiseja. Viime vuosikymmenellä poliiseja vähennettiin noin 700:lla, ja se näkyy! Lehtemme saamien tietojen mukaan poliiseja lisättäisiin tällä hallituskaudella noin 300:lla. Liikkuva Poliisi lakkautettiin Päivi Räsäsen sisäministerikaudella vuonna 2012 ja se oli typerä ratkaisu. Uusi ajokorttilainuudistuskaan ei tuo parempia kuljettajia maanteille. Autot kehittyvät, mutta kuljettajat eivät. Ajaminen on taitolaji. Siinä tarvitaan erilaisia motorisia taitoja, hyvä havaintokyky ja reaktionopeus, myös kokonaisuuksien havaitseminen auttaa. Nyt ajokortin on voinut saada vuoden päivät noin puolta pienemmällä ajo-opetuksella. Asiaa ei sovi vähätellä, sillä monet moottoriliikenteessä esiintyvät ajoneuvot ovat hallitsemattomina ”tappovehkeitä” Päihteet tuovat oman jännitteen liikenteeseen ja jo nyt liikenteessä näkyy huolestuttavia piirteitä. Tilastot eivät ennakoi Vaikka liikenteessä kuolleitten ja vakavasti loukkaantuneitten kuljettajien määrä on ollut laskussa, veikkaan tilastojen lähtevän piakkoin nousuun. Liikennevalvontakameroilla valvominen ja puuttuminen suunniteltuun 1 kilometrin ylinopeuteen kuulosta saivartelulta. (alle 60 km/h.) Liikenteessä on paljon suurempia ongelmia, mihin pitäisi puuttua. Muun muassa päihtyneet, raskaalla jalalla ajavat, asennevammaiset ja kuljettajat, jotka eivät keskity ajamiseen. Suomi on pitkä maa Tavaran pitää kulkea ja asioilla on aikataulunsa. Näin rahti- ja henkilöliikennepuolella mennään. Lepoajat ovat tuoneet paineet yrityksille ja kuljettajille. Tiestömme on ala-arvoisessa kunnossa ja moottoriteiden sekä kehäteiden kapasiteetti alkaa olla ruuhka-aikoina maksimikäytössä ruuhka - Suomessa. Rekka ohittaa rekkaa, on tyypillinen näky Suomen moottoriteillä nykyään. Henkilöauto ohittaa oikealta tuntuu myös olevan vakiintunut ilmiö. Ongelma syntyy, kun kolme perusnopeutta sovitetaan kahdelle kaistalle. Ongelma on isompi luonnollisesti kesänopeuksilla. Lehdessämmekin esiintynyt liikenteen erikoisasiantuntija Traficomilta, Jussi Pohjonen on tilanteesta huolissaan. Edelleen liikenteessä ollaan aivan liian vähäisillä poliisiresursseilla. Poliisin näkyminen liikenteessä on hyvä keino. Muualla Pohjoismaissa on luotu huomattavasti kehittyneemmät keinot sujuvan liikenteen saavuttamiseksi. Pelkät tiemerkinnät, liikennemerkit ja opastaulut näkyvät ja kertovat asioita selkeämmin. Liikennesuunnitteluun ei meillä satsata riittävästi. Liikennemerkit on puskien ja kukka-asetelmien takana mahdollisesti sellaisella korkeudella, että vastakkaisesta suunnasta tuleva auto jää vaikkapa liikenteenjakajanuolen taakse. Valvonta tekee ajamisesta stressaavaa ja epätasaista, eikä joustavaa. Keskittyminen herpaantuu helposti, vaikka vain hetkeksi, eikä voi olla varma, onko nyt 80 vai 100 kilometriä tunnissa. Takana hengitetään puskuriin ja adrenaliini nousee. Uuden haasteen tuovat myös sähköpotkulaudat ja epäselvät liikennesäännöt pyöräilijöille. Poliiseja kaupunkeihinko? Nyt on mielenkiintoista seurata, mihin poliisivoimia satsataan. Kun puhutaan poliisin saatavuudesta eli vasteajasta, (siis kuinka poliisi ehtii paikalle), on tarkoituksena poliisia lisäämällä varmistaa viranomaisen parempi saatavuus. Jos poliisivirkoja lisätään kasvukeskuksiin, mikä on todennäköistä, niin suuret partiointialueet ja pitkien etäisyyksien alueet eivät tule hyötymään uudistuksesta. Valta- ja kantatieliikenteestä puhumattakaan. Myös polisilla on omat intressinsä asiassa. Kun mennään partioimaan naapurikuntaan riittävän kauas, alkavat päivärahat juosta. Toisin sanoen poliisi on useimmiten pois paikkakunnalta, jossa vielä on poliisiasemia, paitsi vuoron alkaessa ja loppuessa.

Lue lisää

Onnea kaikille koulunsa päättäneille ja lakista riippumatta menestystä tulevaisuuden haasteissa. Suomi tarjoaa kohtalaisen kattavan opiskelutarjonnan, mutta tietyille aloille on tunkua, eikä tavallisella ”torkkarilla” tahdo päästä. Valmistautuminen pääsykokeisiin on entistäkin tärkeämpää. Joillekin sopii koulunpenkiltä hakeutuminen töihin, jos se on mahdollista. Joskus myös opiskelun jatkamista harkitseville hyvää tekee välivuosi. Onpa sellaisiakin, jotka ovat urautuneet työntekoon pitkäksi aikaa tai loppuelämäkseen ja haaveet opintourasta ovat kariutuneet tyystin. Ylipäätään nuoret! Sanon teille, että vaihtoehtoja yhteiskunta tarjoaa, mutta pitää olla aktiivinen ja trenditietoinen. Työmarkkinoillakin liikkuu erilaisia suuntauksia ja suhdanteita, joista kannattaa ottaa selvää. Syntyy jopa uusia ammatteja ja toimenkuvia, joista voi työmarkkinoilla olla valtava pula. On paljon muutakin tytöt ja pojat kuin hoitoala. Se kuitenkin on eittämättä hyvä työllistäjä suurten ikäluokkien vanhetessa. RINTEESSÄ LIPSUU Kun hallitus lupaa köyhille kymppejä lisää ja korottaa haitallisten kulutustuotteiden kuten tupakan ja alkoholin verotusta, on pakko kysyä, että köyhtyykö köyhä entuudestaan. On aika yleistä, että alkoholi ja tupakkatuotteet kuuluvat vähävaraistenkin repertuaariin. Siis eipä rahaa jää vappulupauksista, - Helatorstain verrankaan jäljelle. Jo alkamassa olevan hallituskauden kuluessa on odotettavissa varmasti hitaampaa talouskasvua kuin neljä vuotta aikaisemmin. Odotettavissa on realistisesti yhden prosentin nousu. Taas on neljävuotisjakso alkamassa uusin joukkuein Arkadianmäellä. Tuuletukset taas sillekin, että uusia naamoja meni vaaleissa läpi – vai onko se hyvä asia. Neljä vuotta on lyhyt aika ja uudet opettelevat vasta talon tavoille. Sitten, kun asiat on sisäistetty, he yrittävät toiselle kaudelle tai jäävät kyllästyneenä pois. Poliittista uraa yrittävät monet jatkaa asettumalla ehdokkaaksi viiden vuoden päästä pidettäviin europarlamenttivaaleihin. Valitettavasti taas monet hyvät rutinoituneet kansanedustajat kalastellaan erilaisten yritysten ja virastojen johtotehtäviin. TOIMIIKO NYKYINEN MONIPUOLUE- JÄRJESTELMÄ? Kun valtapuolue eli eniten ääniä vaaleissa kalastanut puolue saa mandaatin muodostaa hallituksen, eikä erot suurimpien puolueiden välillä ole isoja - toteutuuko kansan tahto? 4 vuotta sitten hallituksen muodostanut puolue voitti vaalit ja muodosti hallituksen. Oppositioon jäi kannatukseltaan merkittävä puolue, joka on 4 vuotta huutanut vastaan oppositiosta ja seurauksena on ollut edeltävän pääministeripuolueen kannatuksen romahdus. Nyt niukasti voittanut puolue on kuitenkin käsikädessä romahtaneen kanssa ja kaksi merkittävän äänisaaliin saanutta puoluetta on ”out of the game” hallituspelistä. Toiset rakentaa neljä vuotta ”Kikyä” ja uusi kokoonpano alkaa purkaa sitä. Purkakaa nyt se liikennekaarikin. Toisin sanoen nyt annetuista äänistä noin 30% on jo pelkästään valtapuolueiden laarissa oppositioääniä. Onko siis järjestelmä tämän päivän yhteiskunnassa hyvä? Täyttyykö demokratian tarkoitus? Mitä, jos äänestettäisiinkin kannatusmitttauksen kahta tai kolmea suurinta puoluetta ja niiden voittaja aloittaisi kaverineuvottelut puolueiden kanssa, jotka ovat ideologialtaan samaa mieltä ja samanhenkisiä. Näinhän me hiekkalaatikolla ja eskarissakin samanhenkiset kaverimme valitsemme! Tätä kutsutaan nykyään yhteiskunnassa ”aikuisten oikeesti” hyväveli – järjestelmäksi. Siitä ja korruption kaltaisesta hyvävelitoiminnasta joskus toisten tarkemmin!  

Lue lisää

Älä sylje lattialle lauloi 60-luvun lopulla Kristina Hautala. Silloin Suomi harjoitteli käyttäytymisen normistoa ja isoveli valvoi. Nyt 2019 vuonna on maapallon lämpeneminen räjähtänyt käsitteeksi, joka saa aikaan hysteriaa ja alaikäisten marsseja ympäri Eurooppaa. ”Ei, ei saa uskaltaa, ei ei saa yksin päättää” jatkuu Jukka Virtasen lyriikka edellä siteeratussa laulussa nimeltä Kielletyt käskyt. Nyt ei saa syödä lihaa, ei ajaa polttomoottoriautolla, ei hakata metsiä eikä vasiten lentää ”lentsikalla.” Onko pian moottoriveneily kielletty bensiini käyttöisillä moottoriveneillä ja pitääkö meidän syödä sitä samaa, mitä lehmätkin. Vedetäänkö vessanpönttökin vanhan lättähatun tapaan? Paperiteollisuus ottais puuta, mutta hakkuut on kielletty. 2030 vuonna kaikilla pitäiskin olla sähköautot, mutta millä se sähkö tuotetaan. Tavarankuljetus loppuu ja Suomi alkaa hyytyä. Hei herätkää ilmastointoilijat ja marssikaa sellaisiin johtaviin teollisuusmaihin ja ylikansoitettuihin valtioihin, jotka eivät lajittele edes kotitalouksien jätteitä viiteen eri roskikseen. Usa, Kiina, Intia muutamia mainitakseni, on saatava sitoutumaan sovittuihin ympäristötavoitteisiin. Jo 1980 – luvun lopulla käytiin kiivasta keskustelua kasvihuoneilmiöstä ja sen vaikutuksista maapallon lämpenemiselle. Kyllä tätä vastuullista ympäristöpolitiikkaa on yritetty tehdä jo vuosikymmeniä, mutta sanon teille viherpiipertäjät, ettei tuo vouhkaaminen ja marssiminen tällä maapallon syrjällä juurikaan auta. Me teemme parhaamme, mutta se ei vaan riitä. EI TÄMÄ MAA PORKKANAA SYÖMÄLLÄ PYÖRI!

Lue lisää

Pakkomielle seurata kännykkää ihan kaikkialla, paitsi hammaslääkärin pukilla! Yleensä olemme tottuneet puhumaan saasteista ilmakehässä ja melusaasteista kaupunkien ja liikenteen ympärillä. Minulle suurin saasteen huolenaihe on jatkuva kännykkäsaaste. Toisin sanoen internetin ihmeellisessä maailmassa liikkuminen jättää jälkensä evästeiden kautta joka paikkaan. Kun tuo älykännykkä tuli ja valtasi markkinat, se tuntui loistavalta tietokoneelta, joka kulkee taskussa mukavasti. Nyt sen käyttöön menee päivittäin huomattavia aikoja ihan pelkän turhanpäiväisen postin, mainosten ja tiedotteiden poistamisessa. Olemmeko koukussa laitteeseen? On pakko olla Facessa tai snapchattailla, seurata Twitteriä tai Instagramia, eikö? Ja lisää on tulossa! Kaikkea on voitava tehdä esimerkiksi ajaessa autoa. Meneehän se matka mukavammin. Olemme koukussa kännykkään. Olen väsynyt seuraamaan kaikki pimputukset. Mitä nyt tuli. Kuka viestii, onko tuo tarjous tärkeä? EI todellakaan, mutta kun se vaan on kurkattava ennen kuin sen voi poistaa…entä jos se onkin tärkeä? Onko digitaalisuus mennyt Överiksi? Tuleeko seuraava 5G mullistamaan vielä koko digitalisoinnin? Autoni ilmoittaa vaaroista. Yhteydet ovat 100 kertaa nopeampia. Töitä voi tehdä reaaliaikaisesti maailman toiselta puolelta ja olla ystävän juhlissa mukana. Dataa tulee ja dataa menee. Olemmeko silloin ”Isoveljen” valvonnassa. Joku tietää missä menemme, mitä teemme ja keitä meidän seurassamme on. Mutta onko ihmisen identiteetti ja yksilönvapaus vaarana mennä kokonaan? Voiko olla ilman kännykkää? Puhelinkioskit on jo hävitetty! Posti tulee, milloin sattuu - vielä tulee kuitenkin! Olen jo vanha! En jaksa tätä hapatusta. Onko siis muutettava autiolle saarelle, kun haluan olla itsekseni pois hulinasta ja hälinästä?

Lue lisää