04.10.2021
NENITTELYN MONET ULOTTUVUUDET
Pääte -nen sanan lopussa soveltuu moneen eri käyttöön. Sen voi liittää yleiskielen substantiiviin, kuten muru>murunen, lapsi>lapsonen tai tuuli>tuulonen. Tällainen diminutiivikäyttö merkitsee yleensä pienennystä tai hellittelyä: pieni leipä = leipänen tai hellyttävä lapsi = lapsonen.
Samalla päätteellä luodaan myös kieleemme paljon substantiiveja, jotka ovat erisnimiä. Etenkin sukunimiä on kymmenittäin, joissa on pääte -nen lopussa. On Virtasia, Lahtisia, Järvisiä ja Niemisiä, joissa alkuosa on yleisnimi. Lisäksi on Heikkisiä, Pekkasia, Toivosia ja Mattisia, joissa alkuosan etunimeä on jatkettu päätteen avulla. Näin on luotu erisnimestä vielä pidempi erisnimi, kun etunimestä on johdettu sukunimi.
Jos kantasana loppuu i-kirjaimeen, voi samalla päätteellä muodostaa adjektiiveja. Maasto voi olla mäkinen ja taistelu verinen. Jos kantasana loppuu johonkin muuhun kirjaimeen, tarvitaan päätteen edelle usein i-vokaali, kuten sanoissa rautainen, rosoinen tai syksyinen. Pidemmät adjektiivi- tai substantiivijohdokset, jotka on muodostettu lisäämällä kantasanaan -lainen tai -läinen ovat myös tuiki tavallisia. Näitä ovat esimerkiksi kansalainen, kaupunkilainen, sysmäläinen tai hämäläinen.
Kun pääte -nen lisätään kantasanaan, joka on verbi, verbi muuttuu potentiaalimuotoon ja ensimmäiseen persoonaan. Soittanen merkitsee: on luultavaa tai mahdollista, että soitan, mutta en lupaa aivan varmasti, että niin tapahtuu. Kieltänen tarkoittaa: ehkä kiellän. Joskus sukunimiä syntyy hauskasti tälläkin logiikalla: Varonen, Sallinen ja Kiljunen esimerkiksi.
Toisinaan sanan hauskuus tulee vastaan kaksoismerkityksen kautta. Olen joskus miettinyt, millaista olisi elämäni ollut, jos työkavereina olisivat olleet Maija Naaranen ja Veikko Uronen. Joku olisi kävellyt työpaikalle ja kysynyt, voisiko tavata Naarasta, Urosta tai Koirasta.
Diminutiivi eli deminutiivi eli pienennysmuoto on mahdollista ilmaista muillakin loppupäätteillä kuin -nen. Pieni lampi voi olla lampare ja sitä pienempi määrä vettä pelkkä lammikko.
Sanat, jotka kirjoitettuna näyttävät samoilta, voivat tarkoittaa eri asioita. Sellainen on esimerkiksi palanen, joka voi tarkoittaa pientä palaa tai palaa-verbiä potentiaalimuodossa, tai kitunen, joka yleissanana voi tarkoittaa samaa kuin kidus tai olla johdos kitua-verbistä.
Nenittelyllä voidaan luoda monia merkityksiä. Myös itse nenittely on sanana monimerkityksinen. Kolttasaamelaiset hierovat neniä tervehdyksen tai hyvästellyn merkiksi eli nenittelevät toisiaan. Nenittely voi olla muussakin tilanteessa ja muuallakin intiimiä hellyyden osoitusta. Mutta se voi olla toisinaan koppavuuden, ivan ja pilkan muoto, jos joku haluaa olla toista kohtaan nenäkäs. Vaikutus voi olla lopulta päinvastainen; pilkkaaja voi saada itse nenilleen, tulla nenästä vedetyksi tai saada pitkän nenän.
Matti Koiranen
Emeritusprofessori