Puolustusvoimat lupaa tehostaa ja lisätä kertausharjoituksia, puolustusvoimien järjestämiä vapaaehtoisia harjoituksia ja vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reserviläisten omatoimista osaamista. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti lisätään kertausharjoitusten määrää tulevina vuosina. Julkisuudessa on mainittu, että ensi vuonna yli 19 000 reserviläistä saa kutsun kertausharjoituksiin. Luvassa on, että sama tavoite säilyy myös tulevina vuosina.

Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Tämä lienee kaikille Suomen kansalaisille tuttu asia.

Sotilaalliseen hyökkäykseen varautuminen ja alueellisen koskemattomuuden varmistaminen pysyvät vastaisuudessakin tärkeinä osina Suomen puolustusratkaisua. ”Puolustusvoimat sinunkin turvanasi”, oli tuttu hokema vuosikymmeniä sitten. Se pitää paikkansa tänäänkin.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen muistutti taannoin siitä, että mikäli haluamme jatkossakin ylläpitää itsenäistä puolustusta, on meidän panostettava siihen. Muuten vaihtoehdoksi jää sotilaallinen liittoutuminen tai hiipuminen kohti asetelmaa, jossa Suomen kansallinen itsemääräämisoikeus on vahvempien hyvän tahdon varassa.

Yleisen asevelvollisuuden lisäksi vahva ja hyvin varustettua ja koulutettu reservi takaa itsenäisyyden. Myös maanpuolustustahtoa tulee vaalia. Huomattava osa suomalaisista pitääkin Itsenäistä puolustusta Suomelle sopivana. Sotilaallinen liittoutuminen ei ole saanut vieläkään kovin suurta kannatusta.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen painotti reservin koulutuksen tärkeydestä puhuessaan valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa:

”Puolustusvoimat on viime vuosina panostanut paljon varusmieskoulutuksen ja sen kehittämiseen. Nyt olisi korkea aika aikasuunnata voimavaroja myös reserviläisten koulutukseen, osaamisen ja parempaan hyödyntämiseen poikkeusolojen tehtävissä”.

Vapaaehtoisten kertausharjoitusten määrää tullaan lisäämään; luvassa on noin 12 000 vapaaehtoisen kutsuminen eri puolilla Suomea. Harjoitukset toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rekrytoimien ja kouluttamien reserviläiskouluttajien kanssa.

Merkittävää on, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ohjelmassa tarjotaan ensi vuonna yli 40 000 koulutuspäivää reserviläisille. Tällä koulutuksella vahvistetaan reservin kriisivalmiutta, osaamista ja toimintakykyä.

Maanpuolustuksen kannalta olisi toivottavaa, etteivät esitetyt luvut ja lupaukset jäisi vain ”hetken huumaksi”. Voidaan kysyä, miten käy kertausmäärärahojen silloin kun uusien asehankintojen laskut lankeaa maksettavaksi?

Euroopan unionin yhteisen puolustuksen kehittämisestä on puhuttu EU:ssa paljon viime vuosina. Moni suomalainen on puhunut tämän vaihtoehdon puolesta, mutta se ei ole saanut kovinkaan suurta kannatusta. Onneksi itsenäisellä ja uskotavalla puolustuksella on edelleen vahva tuki kansalaisten keskuudessa.